Musiikkitunnin havainnointi

Olin havainnoimassa musiikin opetusta Jyväskylän Normaalikoululla 27.9.2016. Kyseessä oli 4.-luokkalaisten opetustunti, jossa pääteemana oli laulujen harjoittelu tulevaa Norssin juhlaviikkoa varten. Juhlaviikko on koko koulun yhteinen projekti, joka jakaantuu eri teemapäiviin ja sisältää useita oppilaiden esiintymisiä. Lisäksi aiheena oli bändisoittimien treenaaminen ja harjoiteltavien laulujen säestäminen yhteisesti.

Tunnin aluksi kuunneltiin oppilaiden toivelaulu, joka oli tällä kertaa espanjankielinen 1970-luvulla tehty kappale. Aamu onkin mukava aloittaa hetken rauhoittumisella ja musikilliseen teemaan herättelyllä. Kappaleiden kuunteluun voisi hyvin yhdistää myös äidinkielen tai vieraiden kielien harjoittelua. Tällä tunnilla kappaleen sanoman tai teeman käsittely olisi ollut haastavaa, koska luokasta ei löytynyt espanjan kielen taitajia. Toivelaulun kuunteluun voisi lisätä myös muita musiikillisia elementtejä, kuten musiikkikäsitteitä tai rytmiikkaa. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan musiikin tavoitteisiin sisältyy musiikin elämyksellinen kuuntelu sekä kuullun jäsentäminen ja siitä keskusteleminen (Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016). Mielestäni toivelaulu on mukaansatempaava ja oppilaslähtöinen toimintapa, mutta ideaan voisi sisällyttää monipuolisemmin eri taitotavoitteita.

Kuuntelusta edettiin kohti toiminnallista rytmiharjoitusta, jossa hyödynnettiin kehonsoittimia. Harjoitus oli oppilaille tuttu edelliseltä tunnilla, mutta siihen lisättiin uusia rytmejä. Jokaisella kahdeksalla tahdilla tehtiin jokin liike, kuten käsien taputus, tömistys jaloilla tai rummutus reisiin. Osalla oppilaista rytmissä pysyminen tuotti hieman haasteita. Visuaalisena apukeinona oli taulukko, johon oli merkitty palloilla jokainen tahti ja liike. Tämäntyylisiä harjoituksia olemme päässeet myös itse toteuttamaan musiikin ydinosassa. Kehon avulla toteutettavat harjoitteet ovat toiminnallisia ja niihin on yleensä matalampi kynnys osallistua kuin varsinaisilla soittimilla toteutettaviin. OPS:in tavoitteet yhteisöllisestä musisoinnista sekä kehosoittimien ja rytmien kehittäminen yhdessä ryhmän jäsenenä toteutuivat tässä harjoituksessa melko hyvin (Perusopetuksen opetussuunnitelma, 2016). Tästä on myöskin hyvä jatkaa kohti haastavampia rytmejä ja rytmisoittimia.

Loppuntunti kului suurimmaksi osin juhlaviikon lauluja treenatessa. Laulujen harjoittelu sujui melko opettajajohtoisesti, sillä suurin osa kappaleista oli oppilaille tuntemattomia. Lopuksi harjoiteltiin säestämään yhtä kappaletta bändisoittimilla. 24 oppilaan luokassa osa lapsista ei saanut lainkaan soittokokemusta tällä oppitunnilla. Soittimien valikoiminen tapahtui nopeusperiaatteella ja niiden kokeiluun jäi melko vähän aikaa tunnista. Jokaisella oppitunnilla ei välttämättä ole mahdollista kaikille soittoharjoitusta, mutta olisi tärkeää varmistaa, että oppilaat pääsisivät riittävästi tutustumaan soittimiin. Osalla oppilaista soittokokemus voi olla hyvinkin vähäistä, jolloin kynnys rynnätä soittamaan on varmasti korkea. Tällä oppitunnilla painotukset ja tavoitteet liittyivät kuitenkin enemmän äänenkäyttöön, lauluharjoituksiin sekä yhteisölliseen musisointiin (Perusopetuksen opetussuunnitelma, 2016). Ryhmä näytti toimivan isosta koostaan huolimatta hyvin yhdessä ja jokainen oppilas osallistui harjoituksiin. Ilmapiiri oli rento ja kannustava, mutta yksittäisten oppilaiden ohjaaminen oli haastavaa.

Olen ollut havainnoimassa saman luokan muitakin oppitunteja ja nähnyt oppilaiden harjoittelevan tanssiesitystä juhlaviikkoa varten. He ovat opetelleet musiikkivideosta liikkeitä ja keksineet mukaan myös omia liikesarjoja. On ollut hauskaa seurata tanssiesityksen kehitystä viime viikkojen aikana. Musiikin rytmissä liikkuminen sekä yhteinen tekeminen ovat myös tärkeitä kokemuksia musiikin opiskeluun liittyen. Lisäksi projektiin on saatu mukaan myös improvisointia, omaa ideointia ja oppilaista lähtöisin olevaa luovaa tekemistä. On ainoastaan harmi, että kaikki luokan oppilaat eivät ole halunneet osallistua tanssiesitykseen. Yksi vaihtoehto olisi ollut tarjota näille oppilaille esimerkiksi rytmisoittimia tai kehonsoittimia. Olisi ollut mukavaa saada kaikki oppilaat osallistumaan, vaikka tanssi ei tuntuisikaan itselle luontaiselta ilmaisumuodolta. Erilaisten soitinten avulla esityksestä olisi tullut entistä monipuolisempi ja useampia oppilaita innostava. Kuitenkin tällaiset luokan projektit ovat hieno juttu, jos niiden avulla opitaan yhdessä tekemisestä ja musiikin oppisisällöistä!